Pitkä viikonloppu Huessa, Vietnamin vanhassa pääkaupungissa

Tulvivan Hoi Anin jälkeen, otimme keltaisen bussin päästäksemme takaisin Da Nangiin. Kirjauduimme ulos viihtyisästä majatalostamme kello 11 pintaan. Tarkoituksenamme olisi seuraavaksi matkata Vietnamin vanhaan pääkaupunkiin Hueen. Kaupunki sijaitsee noin kolmen tunnin junamatkan (~100 kilometrin) päässä Da Nangista.

Alustavasti meidän piti ottaa iltapäivä juna Da Nangista Hueen. Kuitenkin jostain syystä johtuen kaikki muut päivän junavuorot oli peruttu ja ainoa juna Hueen lähtisi puoli seitsemän aikaa illalla. Sillä oli sitten mentävä.

Vietnamissa aurinko laskee puoli kuuden kuuden aikaa, joten menomatkalla ei ollut mahdollista katsella kauniita maisemia. Samalla sovimme, että tulisimme takaisin aamujunalla välttääksemme saman vahingon toistumisen.

Juna oli miltei täyteen buukattu – johtuen varmaan useista vuorojen peruuntumisista. Jäljelle jääneet paikat olivat kolmannen luokan kovia penkkejä. Meillä ei ollut varaa kieltäytyä, koska olimme jo varanneet Hueen majoituksen sekä kyse oli kuitenkin vain kolmen tunnin matkasta. Eihän se niin paha voi olla. Lisäksi liput olivat kolmanteen luokkaan naurettavan halvat, sillä kaksi lippua maksoi $3.50 (3.28€).

Matkan tekoa Hueta kohden kolmannen luokan vaunussa

Kolmannen luokan vaunussa riitti tunnelmaa. Vaunussa oli suurimmaksi osaksi paikallista väestöä, mutta mukaan mahtui muutama muu aasialainen sekä länsimaalainen matkaaja. Da Nangissa oli satanut koko päivän, joten olimme ehtineet aika pahasti kastumaan. Asiaa ei helpottanut edes sateelta suojautuminen paikallisessa kauppakeskuksessa, tai se tosiasia, että olimme edes yrittäneet verhoutua sadeviitan alle. Nyt ei auttanut muu kuin pyrkiä nauttimaan matkasta täpötäydessä vaunussa litimärissä vaatteissa ja kengissä.

Kolmen tunnin junamatkan jälkeen olimme perillä Huen rautatieasemalla. Otimme edullisen ja hyvämaineisen taksin allemme ja lähdimme hotellia kohti. Tällä kertaa käytimme vihreää Mailinhin taksia. Muita luotettavia ja matkamittaria varmasti käyttäviä taksintarjoajia Mailinhin lisäksi ovat Vinasun sekä keltainen Taxi Tien Sa.

Hotellille päästyämme söimme iltaruokaa lähiravintolassa ja menimme nukkumaan.

Säätiedotus oli luvannut lauantaiksi ja sunnuntaiksi vain vähäistä sadetta, joten päätimme vuokrata skootterin näille päiville.

Aloitimme aamun herkullisilla Phong Nha – hotellin aamiaispannukakuilla. Saimme samasta paikasta myös hyvän vuokradiilin skootterille, joten taas sitä mennään.

Matkalla kohti Huen hylättyä vesipuistoa

Meidän ensimmäinen etappimme, hylätty vesipuisto, oli noin 10 kilometriä kaupungista etelään. Olimme halunneet päästä käymään siellä siitä asti, kun luimme Suomessa siitä kertovan artikkelin. Puiston kiertää muutamassa tunnissa ja mukaamme tarttui muutama erittäin hieno valokuva. Mielestäni puisto ei ole kuitenkaan maineensa veroinen. Hylätyssä vesipuistossa kuuleman mukaan saattaisi törmätä krokotiileihin, mutta ainoa sitä muistuttava asia oli krokotiilikoriste lastenaltaalla, joten sekin asia tuli toisin todistettua, ainakin tällä kertaa.

Vesipuiston jälkeen suuntasimme katsomaan kahta suosittua hautaa. Päädyimme tosin ihailemaan niitä vain ulkoapäin, sillä paikkojen sisäänpääsymaksut olivat huomattavasti paljon korkeammat mihin olimme varautuneet. Yhdelle haudalle pääsy olisi kustantanut kahdelta noin 7,50€ eli 200 000 dongia. Meillä oli täten enemmän aikaa kierrellä Keski-Vietnamin viehättäviä pikkuteitä.

Kiertoajelun jälkeen palasimme takaisin kaupunkiin. Olimme itseasiassa myös aika nälkäisiä päivän ajeluiden johdosta. TripAdvisor ehdotti meille hyvää italialaista ravintolaa nimeltä Risotto. Koska edellisestä pasta-ateriasta oli jo vierähtänyt tovi, menimme ravintolaan nauttimaan isot lautalliset maukasta pastaa.

Ja se oli todellakin sen arvoista!

Lauantai-iltana vaimo oli sen verran uupunut, että vietimme aikaa katsoen töllöstä tulevia elokuvia. Sattumalta televisiosta sattui tulemaan Tähtien sota osa VII. Hassu yhteensattumassa tässä seikassa oli se, että olimme ajatelleet mennä katsomaan uusimman Tähtien sota rainan elokuviin. Elokuvan katsominen olikin hyvää valmistautumista tätä asiaa vasten. Lauantaipäivän aikana olin tehnyt taustatyötä uusia silmälaseja ajatellen. Minun on ehdottomasti hankittava uudet, sillä nyt jo edesmenneet RayBanit menivät rikki kesällä Suomessa ja olen ollut siitä asti silmälaseitta odottaen pääsytä silmälasien Mekkaan, Vietnamiin. Silmälasien tarjonta Vietnamissa on jostain syystä todella hyvä ja hinnat edulliset. Päivän aikana tulikin kartoitettua Huen tarjoama hinta- ja laatuluokka perinpohjaisesti.

Sade sen kuin jatkuu eri paikkakunnasta huolimatta

Sunnuntai oli jälleen sateinen päivä, joten emme tehneet sen varalle mitään järisyttäviä suunnitelmia. Vaimo ei halunnut lähteä kaupungille kastumaan kanssani, joten lähdinkin yksin käymään yhdellä lauantaina vierailemallani optikolla. Optikolta mukaan lähti tuliterät lasit laadukkailla linsseillä, jotka valmistettiin silmieni edessä vain noin varttitunnin aikana. Kaupunkikierrokselleni tuli mittaa enemmän kuin olin ajatellut, sillä kuntoilua mittaava sovellukseni tallensi talsittua matkaa reilun kymmenen kilometrin verran.

Maanantaina suuntasimme takaisin Da Nangiin aamujunalla. Varmistimme tällä kertaa, että maisemat eivät jäisi katsomatta. Hotellin aamiaisen sekä tehokkaan työskentelyhetken jälkeen otimme taksin juna-asemalle. Junaliput olimme ostaneet hyvissä ajoin, joten tällä kertaa matkustaisimme pehmeillä penkeillä kolmannen luokan kovien puupenkkien sijaan.

Keski-Vietnamin jälkeen lähdemme kohti etelää ja Mui Nea. Mui Ne on pienehkö turistien valtaama kylä Phan Thietin vieressä Kaakkois-Vietnamissa. Matkaa siihen suuntaan Vietnamin keskiosista kertyy 1000 kilometriä. Junamatkan kohokohdat jaan sinulle seuraavassa postauksessa.

Oikein mukavaa joulua kaikille!

Kuvia Huesta, Vietnamin vanhasta pääkaupungista