Hyvää uutta vuotta 2017 Etelä-Vietnamista!

Hyvää uutta vuotta 2017 Etelä-Vietnamista!

Vuoden viimeinen viikko alkoi rentouttavissa tunnelmissa. Vietimme paljon aikaa appivanhempieni resortilla. Heidän resortinsa sijaitsi Ham Tienin rannalla, noin kuuden kilometrin päässä omasta majoituksestamme. Kyllä tätä mahdollisuutta halusikin hyödyntää, sillä heidän rantabungalowissa oli uima-allas takapihalla sekä upea yksityinen merenranta vain kivenheiton päässä. Rannalla saattoi nukahtaa rantatuoliin vain kuunnellen meren pauhuntaa. Mikäli ei jostain syystä tehnyt mieli löhöillä tuolilla, oli helppo mennä sukeltelemaan villien aaltojen sekaan.

Emme olisi voineet keksiä parempaa lopetusta vuodelle 2016.

Tähän väliin voidaan ottaa lyhyt kertaus meidän 2016 vuodesta sekä kurkistetaan hieman myös siihen, mitä vuosi 2017 voisi tuoda meille tullessaan.

Vuosi 2016

   
• Vuotemme sekä alkoi reissulla että päättyi reissuun.

   

• Verkkokalvolle tallentui monta upeaa paikkaa.

   

• Otimme suuren harppauksen oravanpyörästä vapautumista kohti.

   

• Tavoitteena oli viettää noin puoli vuotta Suomessa ja puoli vuotta ulkomailla.

   

• Saavutin suurimmaksi osaksi tavoitteeni siitäkin huolimatta, että tulotasoni laski hieman vuodesta 2015. Tärkein tavoite kutenkin täyttyi, joka oli paikkariippumattoman yrittäjän ensiaskeleiden ottaminen.

   

• Paperihääpäivä on vasta vietetty ja meillä ei ole enää edes omaa asuntoa. Suurin osa maallisesta omaisuudesta on realisoitu, joka on onnistunut osaltaan hyvin.

   

• Eteeni tuli uusia työmahdollisuuksia, joka itsessään selkeytti seuraavia ja vuoden 2017 tavoitteita. Minun piti myös jättää taakseni joitain työmahdollisuuksia.

Vuoden 2017 tavoitteet

   
• Kasvattaa ulkomailla oloaikaa 9-10 kuukauteen vuodessa.

   

• Kesä Suomessa (kesä-elokuu) ehkä myös joulu.

   

• Saada uusia varoja (sähköpostilistat, osakkeet jne.).

   

• Pitää vähintään nykyinen passiivinen tulovirta (palvelin asiakkaat).

   

• Saada lisää passiivisia tuloja, jotka mahdollistaa elämäntyylimme (verkkokauppa).

   

• Käyttää enemmän rahaa maksettuun mainontaan eri toimintojen kasvattamiseksi.

   

• Varmistaa tietty tulotaso tekemällä muutaman tunnin päivässä töitä freelancerina.

   

• Pysyä yhdessä paikassa pidempään pienentääksemme matkustuskuluja sekä parantaakseni työtehokkuutta.

   

• Viettää aikaa kummipojan sekä perheen kanssa kesällä 2017 ennen uutta matkaa.

   

• Haluan matkustaa Balille Indonesiaan sekä ehkä myös Filippiineille.

Kun olemme nyt käyneet läpi meidän vuoden 2016 parhaimmat palat ja avanneet hieman vuotta 2017, niin toivottavasti jaksat vielä katsauksen viime viikkomme kohokohdista.

Puolipäiväinen Jeep-retki

Joulukuun 30. päivä varasimme noin puolikkaan päivän kestävän retken aamulla, jonne lähdimme samana päivänä. Retkeemme sisältyi oma jeeppi neljälle henkilölle sekä seuraavat kohteet: Valkoiset hiekkadyynit, punaiset hiekkadyynit, Keijukaispuro sekä Kalastajakylä.

Päivän aikana näimme uskomattoman kauniita paikkoja. Ehdoton kohokohta oli kuitenkin valkoiset hiekkadyynit. Mikäli olet suunnittelemassa sinne menoa, voin vinkata muutaman, tärkeähkön huomioon otettavan seikan. Vaikka alueelle ei ole sisäänpääsymaksua, paikanpäällä pyydetään silti miljoona dongia (4 henkilöä) kyydistä hiekkadyyneille. Tinkasimme summan 700 000 dongiin, joka oli mielestäni kohtuullinen summa. Vaihtoehtona olisi toki ollut itsenäinen kävely dyyneille. Matkaa kertyy noin puolitoista kilometriä suuntaansa. Mikäli valitset kävelyn, ole hyvin varovainen, sillä siellä ajetaan eri kulkuneuvoilla mönkijöistä jeeppeihin kuin mielipuolet.
Eli varo ehdottomasti kaikkia liikkuvia kulkuneuvoja. Paikanpäällä ollessamme näimme ainakin kolme läheltä piti – tilannetta. Näiden tilanteiden lisäksi sydämeni melkein hyppäsi kurkkuun, kun mönkijä meinasi ajaa vaimoni päältä.

Pikavisiitit Keijukaispurolla sekä Kalastajakylässä

Kalastajakylä oli valloittava. Sieltä saa napsittua hienoja otoksia sadoista kalastusveneistä. Paikkaan riittää hyvin vartin pysähdystauko, jotta ehtii näkemään kaiken tarpeellisen ja ottamaan upeita muistelokuvia.

Pieni ja piskuinen Keijukaisuro oli myös mainio stoppi. Siellä saa kävellä puroa pitkin ihaillen punaisia kallioita. Puron pohja on myös punaista pehmeää hiekkaa. Paikan miinus puolena on liiallinen turistien määrä, joten paikoitellen solassa saattaa olla ahdasta. Puroa ei myöskään kannata kävellä kilometriä pidempään, sillä sen jälkeen näkymät eivät ole niin ihmeellisiä. Vilvoittava pysähdys joka tapauksessa.

Koska päivälle tulee yllättävästi mittaa, jätimme punaiset hiekkadyynit kokonaan väliin. Tämän lisäksi meillä alkoi olla hirveä nälkä. Asian vahvisti TripAdvisor, jonka mukaan valkoiset hiekkadyynit ovat punaisia selkeästi paremmat. Huristelimme takaisin Mui Nen rannalle ja päätimme mahtavan retkipäivän herkullisella meksikolaisella ruoalla The Barissa.

Ilotulitukset eivät kuuluneet Mui Nessa uuden vuoden vaihtumiseen.

On myönnettävä, että ilotulitusten puuttuminen tekee melko merkittävän eron, johon on tottunut kotopuolessa sekä on yleistä muualla läntisessä maailmassa. Aattoillan vietimme resortilla juoden, uiden sekä odotellessa h-hetken lähestymistä. Lisäksi pitkitimme iltaa turhaan puolen yön ilotulitusta odotellen, jota ei siis koskaan tullut. Resortin aattokemuissa minua ihmetytti myös se, että sekuntien laskemisen 10-1 vuoden vaihtumiseen aloitettiin monta minuuttia liian aikaisin. Heidän laskentansa tapahtui 23:55. Varmistin vielä kännykästä ja kellosta, kun en meinannut uskoa tapahtunutta.

On aika laittaa vuosi 2016 pakettiin. Oikein hyvää uutta vuotta 2017 kaikille! Tuokoon seuraava vuosi tullessaan turvallista matkustusta ja huippunopean internetyhteyden trooppiselle paratiisisaarelle.

Vuoden 2016 viimeiset kuvat, olkaa hyvä!: