Nopea Vilkaisu Siihen, Mistä Kaikki Alkoi – Osa Kolme

Jos et ole vielä tutustunut Nopea Vilkaisu Siihen, Mistä Kaikki Alkoi – blogipostaus minisarjamme aikaisempiin osiin, löydät osan yksi täältä ja osan kaksi klikkaamalla tätä linkkiä.

Kolmannessa ja viimeisessä osassa saat päivityksen viime vuoden reissumme loppukuvioista. Toisen osan lopussa matkamme jatkui Vietnamista kohti Thaimaan Krabia.

Elämää Krabin rannoilla

Lennettyämme takaisin Thaimaan Bangkokiin päätimme ottaa yöbussin etelään Krabille. Tarkoituksena oli saada miniloma rannoilla unohtamatta tietenkään työskentelyä. Krabi oli tietojemme mukaan muuttunut Phuketin kaltaiseksi massaturismin runtelemaksi loukuksi, mutta onneksemme onnistuimme saamaan bungalowin hieman etäämmältä suosituimmilta rannoilta katsottuna. Majatalon isäntäperhe oli mukava ja avulias. He tarjosivat myös majapaikastamme ilmaisen kyydityksen valkeille rannoille niin halutessamme. Kotiuduimme majapaikan mukavaan tunnelmaan nopeasti ja täten tiesimmekin, että täällä viihtyy mukavasti muutaman viikon verran.

Vaikka Krabin rannat olivat puhtaita ja kauniita, valitettavasti niissä oli valtavasti kiviä. Tästä viisastuneena ensi kertaa varten matkaan kannattaa pakata snorklaukseen tarkoitetut kengät tai vaihtoehtoisesti sukat.

Krabilta matkamme jatkui kohti Singaporea, jossa tarkoituksenamme oli olla helmikuun alussa. Päätimme ottaa välipysähdyksen Kuala Lumpurissa, jossa olimme myös viime matkallamme vierailleet. Kaupunki nimittäin tarjoaa kattavat ostosmahdollisuudet.

Seuraava kohde – Kuala Lumpur

Viime visiitillämme Kuala Lumpurissa kävimme katsomassa Formula 1 Malesian osakilpailun. Kokemuksena se oli ainutlaatuinen. Kisan miinuspuolena oli kuitenkin paahtavan kuuma sää sekä onneton vesitarjoilu kisa-alueella. Ehkä ei ole kuitenkaan soveliasta valittaa siitä, sillä kuskien oltavat kisa-autoissaan oli varmasti tukalammat.
Tällä kertaa pysähdyksemme Kuala Lumpurissa oli lyhyempi – vain parin päivän mittainen. Toki tälläkin vierailulla meidän oli nähtävä kaksoistornit eli Petronas Twin Towersit, jotka olivat yhtä vakuuttavat kuin ensimmäiselläkin kerralla.

Singaporeen oli kuitenkin vielä matkaa taitettavana, joten meidän oli jatkettava matkaamme siihen suuntaan. Tiesimme kaupungin olevan hyvin kallis, joten päädyimme Singapore- elämyksessämme erilaiseen taktiikkaan. Ensin otimme bussin rajakaupunkiin Johor Bahruun, jossa viettäisimme yöt ja matkustaisimme sieltä päivittäin rajan yli katsomaan tuota kaunista kaupunkia. Ensimmäisen päivän jälkeen rajanylitys sujui jo aika rutiininomaisesti ja tunsimme nopeasti olevamme aivan kuten muut tuhannet rajan yli Singaporen puolelle päivittäin töihin menevät ihmiset. Koko prosessi kestää noin tunnin ja rajalla ei pitäisi tulla mitään ongelmia, kunhan vain muistaa ettei vie purukumia tai muita paheita rajan yli.

Vihdoin Singaporen sykkeessä

Ero Singaporen ja Malesian välillä oli huomattava. Tämä ei johtunut pelkästään jo mainitusta hintatasosta, jossa onnistuimme säästämään pitkän pennin valitessamme yösijan Malesian puolelta. Ostimme ensimmäisenä päivänä kolmen päivän lipun julkisiin kulkuneuvoihin, joten liikkuminen ympäri kaupunkia olisi helppoa ja edullista. Singapore on äärimmäisen puhdas ja sääntökeskeinen paikka. Roskia ei nähnyt lojumassa ympäriinsä – osasyynä tähän saattaa olla sakkokyltit, joissa erilaiset ilkiteot kielletään sakon uhalla. Näyttäisi toimivan ainakin Singaporessa.

Singapore tarjoaa matkailijalle upeita kohteita koettavaksi. Meidän piti poimia vain muutamia seikkoja rajallisen aikamme vuoksi. Uskon silti, että näimme ja koimme hyvän kattauksen kaupunkikulttuuria 36 tunnin aikana. Päivämme eteni seuraavasti:

• 1. päivä: Koko päivä kierrellen keskustan tuntumassa katsomassa tärkeimmät nähtävyydet
• 2. päivä: Puolen päivän reissu Sentosan huvipuistoon Singaporen länsipuolella. Toiset puoli päivää kiertelimme intialaisessa- sekä kiinalaisessa kaupunginosassa.
• 3. päivä: Kierrellen ydinkeskustaa ennen yölentoa takaisin Bangkokiin.

Seuraavaksi pääsemme viettämään aikaa ystäviemme kanssa Kambodzassa sekä Vietnamissa.

Kambodzaan ja Vietnamiin ystäviemme seurassa

Lähdimme suuntaamaan kohti Kambodzaa junalla. Mikäli et välitä mukavuudesta tässä kohtaa hintaan nähden niin paljoa, pystyy kuuden tunnin junamatkan lähelle rajaa kulkemaan jopa puolellatoista eurolla. Päätepysäkille päästyä jää oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksi ottaa tuktuk Poipet – nimiseen rajakylään. Matkafoorumeita lukemalla selviää, että tuktuk-kuskit yrittävät huijata matkailijoita viemällä heidät ns. väärälle rajalle, josta voisi ostaa viisumin. Tähän olimme kuitenkin varautuneet, joten kannattaa vain jatkaa kävelyä kohti oikeaa rajaa ihmismassojen mukana eikä jäädä huijattavaksi matkan varrelle.

Rajan ylityksen jälkeen matkustimme bussilla Siem Reapia kohden. Juomavarastot kannattaa täyttää heti rajan ylityksen jälkeen, sillä bussi pysähtyy yleensä vain hyvin ylihintaiselle levähdyspaikalle.

Ystäviemme saavuttua muutama päivä meidän jälkeemme Siem Reapiin, päätimme tehdä yhdessä Angkor Wat – reissun. Tällä kertaa teimme kierroksen toisin päin eli jätimme parhaan osan eli itse Angkor Watin viimeiseksi. Viime kerralla jäimme katsomaan auringonlaskua, mutta tällä kertaa aloitimme auringon noususta. On joka tapauksessa myönnettävä, että vaikka on nähnyt kaksi kertaa Angkorin temppelit, oli retkemme jälleen kerran uskomaton. Eikä sillä myöskään ole väliä miten päin kierroksen kiertää tai minkä aikaa aloittaa. Uskoisin meidän näkevän ja kokevan paljon uutta vielä kolmannellakin kerralla!

Rentouttava Sihanoukville

Kambodzan matkamme jatkui kohti etelän valkoisia hiekkarantoja, Sihanoukvilleä. Viikko siellä kului hujauksessa, sillä paikka on jotenkin vain niin rento ja rauhoittava ettei siellä oikein pysy ajan tasalla viikonpäivistä tai kellonajasta.

Kuitenkin kiireisen aikataulun ja ajan nopean kulun vuoksi, meille jäi liian vähän aikaa Kambodzan muille helmille. Ehdimme vierailemaan nopeasti viehättävässä pikkukaupungissa nimeltä Kampot, mutta esimerkiksi sen viereiseen hurmaavan tuntuiseen rantakylään Kepiin meille ei valitettavasti tällä kerralla jäänyt aikaa. Ehkä ensi kerralla sitten!

Lähdimme yhdessä taittamaan matkaa bussilla kohti Vietnamia.

Vietnamissa meidän ystävysten oli aika sanoa väliaikaiset heipat. Tämän jälkeen olin viemässä vaimoani kohti Thaimaan Phuketia. Omasta legendaarisesta vuoden 2006 Phuket – reissusta oli kulunut yli 10 vuotta ja olikin täten aika saada ympyrä sulkeutumaan.

Paikka oli muuttunut dramaattisesti kymmenessä vuodessa. Tietenkin murheellinen tsunami muovasi paikkaa, mutta se olisi voitu uudelleenrakentaa paremminkin. Rannat on edelleen hienoja, mikäli et tarvitse liian paljoa omaa tilaa uinnin tai auringonoton aikana.

 
Phuket oli meidän viimeinen rantalomamme ennen kuin reissumme läheni kohti vääjäämätöntä loppuaan.

Vielä kerran Chiang Mai

Viimeisenä kohteenamme palasimme takaisin Chiang Maihin. Kaupunkiin oli mukava palata ja tuntuikin lähes siltä, ettemme olisi koskaan lähtenytkään. Saimme muutaman viikon ajan vielä nauttia sen hienoista antimista, kuten rentouttavista hieronnoista. Hankimme kätevästi myös tuliaiset sieltä.

Maaliskuun puolessa välissä oli aika laittaa Aasian reissumme pakettiin. Otimme yöjunan takaisin Bangkokiin, josta lentomme kohti Suomea lähti. Ennen kotimaan kamaraa saimme kuitenkin nauttia eurooppalaisesta kulttuurista yhden päivän verran hyytävän kylmässä Wienissä.

Oon mä juonu viinii Wienissä…

Wien henkii vanhaa eurooppalaista historiaa, joka ilmenee ainakin keskustan kauniissa rakennuksissa. Oli hyvin poikkeavaa nähdä Aasian jälkeen upeita 1800- luvun romantiikan aikakauden linnamaisia rakennuksia. Ehkä meidän osaltamme suurin poikkeavuus oli kuitenkin ilmasto. Paksut nahkamme olivat jo ehtineet tottumaan mukavan lämpimään ilmaan, joten oli melkoinen vasten kasvoja lyöty isku joutua aamutuimaan kokemaan vain muutaman plusaste hyytävän viiman ja vähäisen vaatetuksen kera.

Viihdyttäessämme itseämme kulkien pitkin keskustaa, vaimoni sai hauskan ajatuksen. Kuten eräässä suomalaisessa laulussakin lauletaan, niin olihan neuvosta pakko ottaa vaarin eli juoda viiniä Wienissä. Pullo punaviiniä maukkaan wiener schnitzelin seurana auttoi meitä kestämään kylmän Wienin rasitukset.

Wienin päiväreissun ja nopean Riikan välilaskun jälkeen saavuimme talviseen Helsinkiin puolenyön aikaan. Takana oli 136 tunnerikasta ja mahtavaa päivää vaimoni kanssa. Jotenkin arvelen, että tämän matkan jälkeen edessämme on vielä uusi, mahdollisesti päättymätön matka Aasiaan.

Iso kiitos sinulle, kun olet jaksanut lukea ja tutustua matkaajaelämäni eri vaiheisiin. Lisää elämäntavastani ja matkusteluistani kertovia postauksia löydät täältä Flowing Firm – blogista, joten mikset klikkaisi alla olevista linkeistä tuoreempia artikkeleita luettavaksesi?