Tuubausviikonloppu Laosin Vang Viengissa

Tuubausviikonloppumme Laosin Vang Viengissa alkoi muutaman tunnin bussimatkalla perjantaiaamuna pääkaupunki Vientianesta. Erittäin hellyyttävän oloinen pienehkö sähköbussi tuli noutamaan meidät ystävämme asunnolta. Kun sähköbussi oli pakannut itsensä ääriään myöden täyteen, se vei meidät isommalle bussille joen rantaan. Näin olimme lopulta valmiita aloittamaan matkamme kohti Vang Viengiä.

Kolmen tunnin ja yhden pysähdyksen bussimatkan jälkeen saavuimme Vang Viengiin noin kello yhden aikaan päivällä. Tiestö oli paikka paikoin todella kehnossa kunnossa, joten kaupunkien 150 kilometrin etäisyys tuntui välillä ikuisuusmatkalta. Kuljimme suhteellisen pitkiäkin pätkiä kävelyvauhtia, sillä teiden päällystäminen on jäänyt vielä toistaiseksi vain ajatukseksi suunnittelijoiden pöytälaatikoihin.

Saavuttuamme perille ensimmäisenä tehtävänämme oli löytää majapaikka viikonlopuksi Vang Viengista, sillä ystävämme ei suositellut varaamaan huonetta etukäteen. Ennalta varatut huoneet voivat olla Laosissa jopa tuplahintaisia paikan päältä varattuihin nähden. Tämä on hyvin poikkeuksellista verrattuna esimerkiksi Thaimaahan, jossa nettivarauspalvelut kuten Hotels.com ja TripAdvisor ovat usein edullisempi vaihtoehto.

Kävimme läpi Vang Viengin keskustasta muutaman eri majapaikan ennen meille sopivan vaihtoehdon löytämistä. Lopulta saimme varattua Domon Guesthousesta parvekkeellisen huonen mahtavalla vuoristonäköalalla.

Perjantai-iltamme kului suotuisasti kävellen Vang Viengin pienehköä kaupungin keskustaa ympäri, auringonlaskua parvekkeeltamme ihailemalla sekä illastamalla läheisessä ravintolassa. Ravintolakokemus ei ollut tällä kertaa kaikista mukavin, sillä löysin leikkeeni sisältä yhteensä kaksi hammastikkua.

Lauantain varsinainen tuubauspäivämme

Lauantain herätyksemme vuoristonäköalan kera oli yksi matkamme mahtavimmista sängystä nousemisen osalta. Jouduimme kuitenkin vaihtamaan huoneen, sillä huone oli ymmärrettävistä syistä varattu etukäteen lauantaiyöksi kovaa varaushintaa vastaan. Se ei ollut meille kuitenkaan ongelma, sillä tarkoituksenamme oli muutenkin viettää koko päivä ja ilta ulkosalla. Lisäksi huoneen hinta laski noin 20 eurosta 15 kieppeille.

Ystävämme saapui Vientianesta noin 11 aikaan, joten tuubausviikonloppumme saattoi virallisesti alkaa!

Ennen tuubauksen aloittamista söimme maittavan Laolaisen lounaan. Tämän jälkeen menimme vuokraamaan tuubirenkaat kaupungin ainoasta vuokrauspisteestä. Renkaan vuokraus kustansi 55 000 (6€) kippiä, jonka päälle piti maksaa 60 000 (6,50€) kipin vakuusmaksu. Vuokrahintaan sisältyi tuk-tuk – kyyti tuubauksen reitin ensimmäisen baarin lähistölle. Saadaksemme vakuusrahamme takaisin meidän piti palauttaa tuubirenkaamme ennen klo 20 samana iltana.

Tuubaus itsessään oli hieno kokemus. Nam Song – joen virtaus oli paikoitellen hyvinkin vuolasta, joten joen varrella olevien baarien sisäänheittäjien tarjoama köysiapu oli välillä hankala toteuttaa. Vaikka baarien lukumäärä oli romahtanut noin kymmenen vuoden takaisista huippulukemista, niitä oli vielä jäljellä sopivissa määrin lepäämistä ja virkistäytymistä ajatellen.

Sananen alkoholin vaikutuksen alaisena tuubaamisesta Vang Viengissa

Ainakin tusinan verran turisteja on menehtynyt kuluneiden vuosien aikana tuubaamisen yhteydessä Vang Viengissa. Useimmiten syynä on turvallisuustekijöiden huomioitta jättäminen yhdessä alkoholin liikakäytön kanssa. Lisäksi veden syvyys joessa on hyvin matala, varsinkin ennen sadekauden alkamista. Nämä kaikki yhdistettynä ihmiskatapultteihin ja vaijeriliukuihin suurien kiviröykkiöiden täyttämän joen ympärillä on johtanut surullisiin tapauksiin.

Arvioisimme lauantain aikana joella olevan ehkä noin 200 tuubaajaa. Tämä lukema on noin kymmenesosa kultavuosien määrästä. Suurinpiirtein sama suhde pätee myös baarien määrän osalta. Tämä kaikki johtuu ikävien kuolettavien tapaturmien sekä niiden seurauksena tehtyjen muutosten johdosta. Flowing Firm pyrkiikin aina näyttämään hyvää esimerkkiä kaikenlaista sopimatonta käyttäytymistä kohtaan.

Lauantain sää oli myös turmiollinen ajatellen alkuhuuman jälkeistä kellumista. Elohopea kohosi 40 asteen tienoille, eikä juomavettäkään ollut mahdollista kantaa rajatonta määrää mukanaan. Tämä johti siihen, että tuubasimme jokea pitkin noin yhden kilometrin verran neljän tunnin aikana kolmella baaripysäkillä. Otimme tuk-tuk – kyydin takaisin keskustaan auringonlaskun aikaan, noin klo 18 kieppeillä.

Pimeään aikaan tuubaaminen on melkoisen vaarallista eikä sitä voi suositella kenellekään.

Nopeiden suihkutteluiden, vesitankkaamisen ja vaatteiden vaihtamisten jälkeen jatkoimme iltaamme meksikolaisen Amigo – ravintolan kautta Sakura Bar – nimiseen yökerhoon.

Yhden yön pysähdys Vientianessa

Kirjauduttuamme ulos Domon Guesthouse – majatalosta ja syötyämme irlantilaistyylisen lounaan olimme pakotettuja ottamaan minibussin takaisin Vientianeen. Kaikki suuremmat bussit olivat varattu täyteen sunnuntai-iltapäiväksi, emmekä jaksaneet lähteä etsimään lähikortteleita kauempaa ratkaisua asiaan. Onneksi odotusaikaa oli vain puolitoista tuntia.

Saavuimme Vientianeen jälleen yhden pysähdyksen taktiikalla noin kuuden aikaan illasta. Napattuamme tuk-tuk – kyydin takaisin ystävämme asunnolle, olikin aika alkaa suunnittelemaan seuraavaa matkaamme jo heti maanantai-illaksi. Koska Laosin viisumimme alkoi pikkuhiljaa vetelemään viimeisiään 30 päivän osalta, nappasimme yöbussiliput 4000 Islands – saarille.

Kerromme sinulle kaiken tulevasta 16 tunnin matkastamme Etelä-Laosiin sekä ajastamme 4000 Islands – saarilla seuraavassa postauksessamme!